Esitelmäkutsu - Call for Papers - 8.8.2010

Informaatiotutkimuksen päivät 2010
21. - 22. lokakuuta 2010 Tampereella
www.informaatiotutkimus.fi

Esitelmäkutsu - Call for Papers


Lähetä esityksesi laajennettu abstrakti ( 3500 - 7000 merkkiä, välilyönteineen) rtf-muodossa viimeistään 8. elokuuta 2010 sähköpostitse työryhmän vetäjille.

Laajennetun abstraktin rakenne:
- otsikko
- tekijät, organisaatiot, sähköpostiosoiteet
- teksti
- lähdeluettelo

Tutkimuspäivillä esitysten kesto on noin 20 min. + 10 min. keskustelua. Esitysten määrästä ja luonteesta johtuen työryhmät voidaan organisoida myös muilla tavoin ja niitä voidaan yhdistää teemakokonaisuuksiin.

Esitelmien laajennetut abstraktit julkaistaan Informaatiotutkimus -lehdessä.

Tieto esitelmien hyväksymisestä ja julkaisuohjeet annetaan viimeistään 22. elokuuta 2010.


Työryhmät:


1. Tieteellinen kommunikaatio ja bibliometriset menetelmät
2. Historiallista ja futurologista kirjasto- ja informaatiotutkimusta
3. Miten rakennetaan Kirjasto 2.0?
4. Sociala och kulturella aspekter på informationsbeteendet
5. Terveys, informaatio ja tieto - Mitä Missä Milloin 2010
6. Semanttinen web ja ontologiat kirjastojen kannalta: kuinka ne muuttavat tiedonhallinnan infrastruktuuria pitkällä tähtäimellä, mitä pitäisi tehdä jo nyt
7. Tiedon järjestäminen
8. Kirjastoteoria ja kirjastotutkimus
9. Dokumentointi ja dokumentoidun tiedon käyttö ihmistyössä (esimerkiksi kasvatus, sosiaalityö ja terveydenhuolto)
10.Muistin rakentaminen. Tiedon hallinta ja säilyttäminen muisti-instituutioissa ja organisaatiokontekstissa
11. Oppiminen ja tiedonhankinta
12. Informaatiolukutaito + etiikka
13. Lukutaitojen opetus- ja ohjauskäytännöt yleisissä kirjastoissa.

1. Tieteellinen kommunikaatio ja bibliometriset menetelmät


Maria Forsman, Helsingin yliopiston kirjasto, maria.forsman@helsinki.fi
Susanna Nykyri, Åbo Akademi, informationsförvaltning, susanna.nykyri@abo.fi
Elina Late, Tampereen yliopisto, elina.late@uta.fi
Sanna Talja, Tampereen yliopisto, sanna.k.talja@uta.fi

Työryhmään toivotaan tieteellistä kommunikaatiota, bibliometriikkaa ja e-tiedettä/tutkimusta koskevia esityksiä. Työryhmässä pohditaan tieteellistä kommunikaatiota eri konteksteissa ja kommunikoinnissa tapahtuvia muutoksia sekä erilaisten bibliometristen menetelmien (ml. webometriikka ja laadullinen bibliometriikka) käyttöä tieteen ja tiedepolitiikan tutkimuksessa ja erityisesti tutkimuksen arvioinnissa.

Esitysten kieli: suomi, ruotsi tai englanti

2. Historiallista ja futurologista kirjasto- ja informaatiotutkimusta


Ilkka Mäkinen, Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos, Tampereen yliopisto, ilkka.makinen@uta.fi

Työryhmään toivotaan kirjastojen ja informaatioalan historiasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneiden tutkijoiden ja alan ammattilaisten esityksiä. Esitykset voivat olla puhtaasti historiallisia ja keskittyä jonkin laitoksen, ilmiön tai käsitteen vaiheisiin, mutta erityisesti toivotaan esityksiä, jotka hyödyntävät Henrik Meinanderin lanseeramaa historian ja tulevaisuuden tutkimusta yhdistävää "framsynt historia" -näkökulmaa (suomeksi: tulevaisuuteen suuntautuva historia). Historiaa hyväksikäyttämällä on mahdollista esittää perusteltua spekulaatiota siitä, miten asiat voivat kehittyä tulevaisuudessa.

Esitysten kieli: suomi, ruotsi tai englanti


3. Miten rakennetaan Kirjasto 2.0?


Maria Kronqvist-Berg ja Outi Nivakoski, Informationsförvaltning, Åbo Akademi (maria.kronqvist-berg@abo.fi, outi.nivakoski@abo.fi)

Kirjasto 2.0 herättää keskustelua, tunteita, ajatuksia ja uteliaisuutta kirjastoalalla, niin käytännön toimijoiden kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Mutta mitä Kirjasto 2.0 oikeastaan on? Onko kyseessä ilmiö, kehitysaskel, uudenlainen kirjasto, trendivillitys vai ainoastaan muotisana? Termiä ei ole kyetty määrittelemään tyhjentävästi, mikä antaa tilaa erilaisille näkökulmille ja painotuksille kirjastoissa sekä tutkimuksessa.
Mitä asioita Kirjasto 2.0:aan sisältyy? Millaisista rakennuspalikoista se muodostuu, ja miten kirjasto 1.0:sta rakennetaan Kirjasto 2.0? Työryhmän alustuksena esitellään Åbo Akademin informaatiotutkimuksen laitoksen Library 2.0 –tutkimusprojektin näkemys ilmiöstä. Tutkimusprojektin koostaman määritelmän mukaan ”Kirjasto 2.0 on muutos käyttäjien ja kirjaston vuorovaikutuksessa uudessa osallistumisen kulttuurissa, jonka taustalla vaikuttavat uudet sosiaaliset verkkoteknologiat” (Holmberg et al., 2009). Alustuksen jälkeen valitut puhujat pääsevät kertomaan omista näkökulmistaan, havainnoistaan ja kokemuksistaan.

Esitysten kieli: suomi, ruotsi tai englanti

4. Sociala och kulturella aspekter på informationsbeteendet - Informaatiokäyttäytymisen sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat


Anna-Karin Tötterman, Åbo Akademi, anna-karin.totterman@abo.fi
Reija Perttilä, Åbo Akademi, reija.perttila@abo.fi

I den här sessionen ingår föredrag som behandlar ett brett spektrum av sociala och kulturella aspekter på informationsbeteendet eller informationspraktiker. Det kan handla om informationsbeteendet (informationsdelning, kommunikation, informationssökning, informationsbehov) i olika samhälls- och organisationskontexter (t.ex. bibliotek, samhällsgrupper, företag) och de sociala och kulturella faktorer som samspelar med informationsbeteendet på individ – och gruppnivå. Forskningsprojekt som belyser socialt kapital eller enskilda dimensioner av socialt kapital såsom sociala nätverk, förtroende och normer kunde få plats i sessionen.

Tässä ryhmässä käsitellään laajasti informaatiokäyttäytymisen tai informaatiokäytäntöjen sosiaalisia ja kulttuurisia näkökohtia. Esitykset voivat käsitellä informaatiokäyttäytymistä (tiedon jakaminen, viestintä, tiedonhankinta, tiedontarpeet) erilaisissa yhteiskunnallisissa tai organisaatiollisissa konteksteissa (esim. kirjasto, yhteiskuntaryhmät, yritykset) ja niitä sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka liittyvät informaatiokäyttäytymiseen yksilö- ja ryhmätasolla. Tutkimusprojektit, jotka käsittelevät sosiaalista pääomaa tai sosiaalisen pääoman eri ulottuvuuksia kuten sosiaalisia verkostoja, luottamusta ja normeja voisivat osallistua tähän ryhmään.

Esitysten kieli: suomi, ruotsi tai englanti


5. Terveys, informaatio ja tieto - Mitä Missä Milloin 2010


Raimo Niemelä, Oulun yliopisto, Suomen kieli, informaatiotutkimus ja logopedia, s-posti: raimo.niemela@oulu.fi
Stefan Ek, Åbo Akademi, Informationsförvaltning, s-posti: sek@abo.fi

Työryhmässä käsitellään terveysinformaation välittymistä ja terveystiedon vaikuttavuutta eri näkökulmista. Aihepiiri kattaa tiedonhankinnan ja -haun sekä tiedonkäytön eri kontekstit. Terveysviestintää käsitellään niin käyttäjien kuin terveydenhuollon eri toimijoiden kannalta. Terveystiedon lukutaito ja hallinta, eTerveys (eHealth), eri ryhmien informaatiokäyttäytyminen ja -käytännöt sekä muut terveyden kysymyksiin paneutuvat aiheet rakentavat tämän työryhmän osallistujien asiantuntijuutta. Samalla tarjoutuu tilaisuus omaa tutkimusta edistävään innovatiiviseen keskusteluun.

Esitysten kieli: suomi, ruotsi tai englanti

6. Semanttinen web ja ontologiat kirjastojen kannalta: kuinka ne muuttavat tiedonhallinnan infrastruktuuria pitkällä tähtäimellä, mitä pitäisi tehdä jo nyt

 
Kaisa Hypén, Kirjasampo-projekti, kaisa.hypen@turku.fi
 
Kuinka kirjastojen(kin) tiedontallennus tulee jatkossa muuttumaan, millaisia haasteita muuttuva ja kehittyvä verkkomaailma sille asettaa.
Mitä uusia työkaluja semanttisen webin tekniikat voisivat tiedontallennukseen ja –esittämiseen tarjota.
Mitä ovat ontologiat, miten niitä voidaan soveltaa, mitä hyötyä niistä voisi olla.
Miten uudet, kehitteillä olevat kuvailutavat mullistavat kirjastojen tiedontallennuksen tapoja, esim. RDA ja sen suhde ontologioihin ja semanttiseen webiin.
 
Esitysten kieli: suomi

7. Tiedon järjestäminen

 
Vesa Suominen, Oulun yliopisto (vastuullinen), Jarmo Saarti, Itä-Suomen yliopisto, Vesa.Suominen@oulu.fi ja Jarmo.Saarti@uef.fi
 
Tiedon järjestämisen tarve on kasvanut digitaalisen teknologian kehityksen myötä. Uusi teknologia on mahdollistanut uusien dokumenttityyppien syntymisen ja niiden tehokkaan jakelun ja samalla perinteisten dokumenttien määrä on kasvanut. Vastaavasti tiedon tallennus- ja hakujärjestelmien teknologiat ovat kehittyneet. Viime vuosina on alkanut tulla näyttöä siitä, että tiedon järjestämisen perinteisillä menetelmillä on oma vahva asemansa myös uudessa toimintaympäristössä. Luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmät ja standardit ovat myös kehittyneet uusien teknologisten mahdollisuuksien myötä ja lisäksi käyttäjät ovat tulleet mukaan tiedonjärjestämiseen aktiivisena toimijana.
 
Ryhmään toivotaan esityksiä, joissa käsitellään tiedon organisoinnin, erityisesti luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmien ja standardien kehittämistä sekä niihin, niiden perusteisiin sekä käyttöön ja toimivuuteen liittyvää tutkimusta sekä esityksiä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä tiedon organisoinnin toteuttamisessa.

Esitysten kieli:  suomi, ruotsi tai englanti

8. Kirjastoteoria ja kirjastotutkimus

 
Jarmo Saarti, Itä-Suomen yliopisto (vastuullinen); Ilkka Mäkinen, Tampereen yliopiston ja Vesa Suominen, Oulun yliopisto, Vesa.Suominen@oulu.fi; Ilkka.Makinen@tampere.fi; Jarmo.Saarti@uef.fi
 
Kirjastojen ja kirjastotyön tutkimus on viime vuosina aktivoitunut. Kirjastojen identiteettikeskustelun syynä ovat olleet mm. digitaalisen toimintaympäristön vaikutus kirjastotyöhön ja niiden olemassaoloon, kirjastopolitiikan ja kansalaisyhteiskunnan kysymykset sekä kirjastot perinteisen ja radikaalin ihmistieteellisen tutkimuksen- ja kehittämisen kohteina. Toisena selkeänä syynä on ollut nk. näyttöön perustuva puhe, jolla on pyritty löytämään perusteita kirjastojen palveluiden ja niiden hoitoon liittyviin konkreettisiin kysymyksiin ja haasteisiin. Lisäksi kirjastotoiminnan perustasta, alasta ja tavoitteista on alettu käydä keskustelua.
 
Ryhmään toivotaan:
 - esityksiä, joissa käsitellään erilaisia mahdollisia kirjastokäsityksiä ja niiden perusteita
- esityksiä, joissa käsitellään sitä, miten erilaiset kirjastokäsitykset voivat vaikuttaa konkreettisten kirjastoihin liittyvien tutkimusten asetelmiin
- esityksiä, jotka käsittelevät kirjastoja koskevia tutkimuksia (mm. kirjastotyön kehittäminen, kriittinen kirjastotutkimus, kirjastojen tutkimisen metodiikka)
 
Esitysten kieli: suomi, ruotsi tai englanti
 

9. Dokumentointi ja dokumentoidun tiedon käyttö ihmistyössä (esimerkiksi kasvatus, sosiaalityö ja terveydenhuolto)


Aino Ritala-Koskinen, Sosiaalityön tutkimuksen laitos ja Saila Huuskonen, Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos, Tampereen yliopisto, aino.ritala-koskinen@uta.fi ja saila.huuskonen@uta.fi

Viime vuosina dokumentoinnin merkitystä on korostettu monissa ihmistyön ammateissa. Dokumentointiin velvoitetaan osittain lainsäädännöllä ja sille haetaan perusteluja myös työn suunnitelmallisuudesta. Haasteena on vuorovaikutuksessa tuotetun kerronnallisen tiedon taivuttaminen dokumentoiduksi tiedoksi. Dokumentoidulla tiedolla on merkitystä niin palveluja tuottaville organisaatioille, työntekijälle kuin niille henkilöille, joita dokumentointi koskee. Esitysten näkökulma on vapaa, ilmiötä voi tarkastella esimerkiksi asiakkaan/potilaan, työntekijän tai hallinnon lähtökohdista.

Esitysten kieli: suomi tai englanti

10. Muistin rakentaminen. Tiedon hallinta ja säilyttäminen muisti-instituutioissa ja organisaatiokontekstissa


Marjo Rita Valtonen, Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos, Tampereen yliopisto, Marjo.Valtonen@uta.fi

Teemaan sisältyy laajasti tiedon/asiakirjatiedon tuottaminen, käsittely/hallinta, säilyttäminen ja käyttö/käytettävyys niin työ-/järjestö-/ymselämän toimintakonteksteissa kuin yhteiskunnan tasolla erilaisissa muisti-intituutioissa. Näkökulmat voivat olla teoreettisia, käytännöllisiä, kriittisiä ja kyseenalaistavia.

Esitysten kieli: suomi tai englanti


11. Oppiminen ja tiedonhankinta


Liisa Niinikangas, Lapin  yliopisto ja Eeva Kurttila-Matero, Oulun yliopisto, liisa.niinikangas@lighthouse.fi ja eekurtti@mail.student.oulu.fi

Oppiminen ja tiedonhankinta. 

Ryhmään toivotaan esityksiä sekä tutkimuksista että  esimerkkejä hyvistä kehittämisprojekteista ja käytänteistä.


Esitysten kieli: suomi tai englanti



12. Informaatiolukutaito + etiikka


Olli Mäkinen, Turun AMK,  olli.makinen@turkuamk.fi

Informaatiolukutaito-etiikka kentän/käsitteen kartoittaminen.
Sekä teoreettisia että case tapauksia opetuksista/ongelmista.


Esitysten kieli: suomi, ruotsi tai englanti



13. Lukutaitojen opetus- ja ohjauskäytännöt yleisissä kirjastoissa

 
Marja Mikola, Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Katri Rintamäki, Turun ammattikorkeakoulu, marja.mikola@vaasa.fi ja katri.rintamaki@turkuamk.fi
 
Lukutaitojen opetus- ja ohjauskäytännöt yleisissä kirjastoissa -työryhmään toivotaan esityksiä laajasti yleisten kirjastojen tekemästä lukutaitojen opetus- ja ohjaustyöstä. Ohjauksen kohderyhmänä voivat olla päiväkoti-ikäiset, perus- ja toisen asteen opiskelijat sekä aikuisväestö, joten esitys voi liittyä esimerkiksi satutunteihin, kirjavinkkaukseen, kirjaston elämyksellisyyteen, kirjaston käytön opetukseen, medialukutaidon tai informaatiolukutaidon opetukseen. Työryhmään toivotaan esityksiä myös siitä, mitä valmiuksia kirjastoammatillinen koulutus (opettajan tai opiskelijan/ hiljattain valmistuneen näkökulma) antaa lukutaitojen opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseen yleisessä kirjastossa.  Näkökulmana voi toisaalta olla myös ammatillinen täydennyskoulutus, esimerkiksi opettajien tiedonhakuvalmiuksien kehittäminen kirjaston, opetustoimen ym. toimijoiden välisenä yhteistyönä. Ryhmään toivotaan esimerkkejä vinkkauksen, elämyksellisyyden, verkko-opetuksen tms. toteutusmalleista.

Esitysten kieli: suomi, ruotsi tai englanti.


Informaatiotutkimuksen päivät 2010
21. - 22. lokakuuta 2010 Tampereella
www.informaatiotutkimus.fi
Tulostusversio
Powered by CMSimple & Silk-icons | Download modified code